tiistai 5. toukokuuta 2015

Yksinkertaista.













Tää on äiti ihana!

Kovin on yksinkertaisesti saavutettu materiaalinen onni.

EK:n trikoota ja jonkun vanhan OB:n paitakaavalla tehty. Vähän meinasi olla helman kanssa ongelmia, että kirosin raitakankaat ja päätin ensi kerralla tehdä jotain ihan muuta.

Kohta pääsenkin ompelemaan ulkovarastoon. Saa nähdä, mitä siitäkin tulee.
Ainakin kovin auvoiset suunnitelmat olisi, mutta ehkäpä 
todellisuus on kaukana unelmista?

Todellisuus
on aika raadollinen välillä.

Todellisuudessa jäniksen poikasen nappaa korppi
 emon turhaan yrittäessä häätää mustasiipistä pois.

Yksinään etsii hän, katselee ja voin vain uskoa, että nyyhkyttää hädissään.
Missä olet pienoinen.. raadollista sanonpa vain.
Silitän oman vauvan poskea ja nuuskutan niskaa.
Todella, todella raadollista, ajattelen puristaen vauvaa tiukemmin syliin.
Paljon aihetta kiitokseen.


2 kommenttia:

  1. Ihanan värinen! Raitakankaat on joskus (melkein aina) ihan raivostuttavia ommella jos raidat vinksottaa mihin sattuu. Tästä tuli kuitenkin hyvä ja ihanaa, että neiti tykkää! Ihan paras palkinto <3
    Lenkkipolulla törmäsin liiskaantuneeseen sinitiaiseen ja työpaikan pihalla oli vähän vastaava orava-episodi. Elämä tuntuu monesti aika epäreilulta. Silloin sitä tosiaan muistaa, miten paljosta saa olla kiitollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 .
      Uih, liiskaantuneet elikot, ei kuulosta kivalle. Elämä on. Kyllä niin paljosta asaa olla kiitollinen. Kyyneleillekkin on oma aikanasa omallakin kohdalla, mutta silloin kun on ilon kyyneleitä matkalla edes hiukan, niin silloin menee kuitenkin aika hyvin.

      Poista